tämä sarjamurhaaja käpälöi uhrejaan sängyssä tapettuaan heidät. Ei se ollut katumusta. Jane Toppan väitti saaneensa” eroottisen latauksen ” siitä, että hän kiipesi sänkyyn heidän ollessaan kuolemaisillaan.
Intrigued yet? Onhan hyvin harvinaista, että naispuoliset sarjamurhaajat eivät tunne katumusta tappojensa vuoksi, saati että he kiihottaisivat heitä eroottisesti.
”Jolly” Jane Topan oli yhdysvaltalainen sarjamurhaaja, joka käytti sairaanhoitajan ammattiaan tekosyynä myrkytysepäilyilleen. Mutta ei peitellä hänen pimeää puoltaan vielä. Kuten monilla sarjamurhaajilla, Jane Toppanilla oli vähemmän kuin optimaalinen lapsuus. Aloitetaan siitä.
Jane Toppanin varhainen elämä
Jane Toppanin lapsuus alkoi, kun hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin Toppanin ollessa vain yksivuotias. Hänen isänsä yritti parhaansa kasvattaakseen Toppanin ja tämän kolme siskoa, mutta hänellä oli muutama ruuvi löysällä; häntä epäiltiin pahoinpitelystä, joten hän joutui luovuttamaan ne pois.
Toppanin isä sijoitti toppanin sisaret orpokotiin, mutta Toppanin itsensä hän antoi pois sisäistettynä palvelijana. Toppan oli tapahtuma-aikaan kuusivuotias. Hän otti palvelemansa perheen nimen ja alkoi vihata kasvatusäitiään, joka kohteli häntä huonosti.
kun Toppan täytti 18 vuotta, hän vapautui sisuuntuneesta palveluksestaan, mutta päätti jäädä taloon vuosiksi sen jälkeen. Toppanin kasvattisisko Elizabeth päätyi ottamaan talon haltuunsa heidän äitinsä kuoltua, ja Elisabet kohteli Toppania vähemmän huonosti kuin heidän edesmennyttä äitiään. Topan ja Elisabet eivät silti olleet kovin nopeita ystäviä.
”Jolly” Jane Toppan hoitajana
Elisabet päätyi naimisiin Oramel Brigham-nimisen miehen kanssa ja lopulta tuntematon riita sai Jane Toppanin muuttamaan pois talosta. Tämän jälkeen Toppan aloitti sairaanhoitajan koulutuksen Cambridgen sairaalassa Massachusettsissa. Tästä hän sai tittelin ”Jolly” Jane. Toppan tunnettiin valoisasta ja puheliaasta persoonastaan.
Toppania rakastivat kaikki hänen potilaansa – ne, joita hän ei kylmäverisesti murhannut, siis. Vai pitäisikö sanoa” kuumaa ” verta, koska hän myöhemmin tunnusti, että hänen oli kiihottavaa tappaa heidät?
huolimatta siitä, että Toppan oli hyvä talonmies, hänen tapansa tappaa potilaita sai lopulta kenkää. Hänen vahtivuorollaan kuoli kohtuuton määrä potilaita ja sairaala sai tietoonsa Toppanin tekemät kokeet, joissa potilaat käyttivät suuria annoksia morfiinia ja atropiinia. Mielenkiintoista kyllä, vaikka hänen pomonsa Cambridgessa epäilivät hänen käytöstään, he silti suosittelivat häntä General Hospitaliin.
Jane Topan jatkoi potilaiden tappamista ja kiipeämistä sänkyyn heidän kanssaan General Hospitalissa. Eräs Cambridgen sairaalan naispotilas kertoi vielä myöhemmin muistaneensa toppanin suudelleen hänen kasvoillaan sen jälkeen, kun Toppan oli antanut hänelle kitkerän annoksen lääkettä, jolla tämä oli lyöty tajuttomaksi. Vasta paljon myöhemmin, kun Toppan pidätettiin, tämä potilas tajusi, ettei tämä kokemus ollut ollut pahaa unta.
lopulta myös General Hospital päästi toppanin vapaaksi, mutta tällä kertaa syynä oli opiaattien jakaminen potilaille liian vapaamielisesti. General Hospital teki myös sen virheen, että suositteli ”hilpeää” Jane Toppania potilaille. Varakkaat asiakkaat palkkasivat hänet yksityishoitajaksi.
Killing for gain
Toppanin ensimmäinen dokumentoitu tappo oli todellisuudessa hänen iäkkään vuokraisäntänsä ja tämän vaimon tekemä. Topan kertoi myöhemmin poliisille, että vaikka hän piti niistä, niistä oli tullut liian ”heiveröisiä ja nirsoja”. Mies kuoli 1895 ja vaimo 1897. Tämän jälkeen Topan ryhtyi käyttämään tyhjää taloaan kuin kaikki olisi hyvin.
toppanin toinen järkyttävä surmatyö oli hänen ystävänsä murha vuonna 1889. Topan tappoi hänet strykniinillä yksinkertaisesti siksi, että hän halusi ottaa työnsä ruokasalin ylihoitajana. Lopulta karma sai hänet jokseenkin kiinni, sillä hänen työnsä ylihoitajana ei kestänyt. Kavereiden tahmaisista sormista tunnettu Toppan ei ilmeisesti pitänyt tapaansa näpistellä varastetusta työpaikastaan. Hänet erotettiin melko nopeasti.
Jane Toppan murders for love
kesällä 1899 Toppan meni tapaamaan kasvattisiskoaan heidän vanhaan lapsuudenkotiinsa. Elizabeth Brigham valitti masennusta ja Toppan piiputti pian ongelmaan pikaratkaisun. Hän järjesti piknikin strykniinillä terästetyllä mineraalivedellä.
Toppan kertoi myöhemmin kasvattisiskonsa kuolemasta näin: ”pidin häntä sylissäni ja katselin ihastuneena, kun hän haukkoi henkeään.”
Toppanilla oli suunnitelma Elisabetin kuolemasta hyötymiseksi, mutta tällä kertaa hän ei varastanut taloa tai työpaikkaa. Tällä kertaa” hilpeä ” Jane Toppan halusi varastaa siskonsa miehen. Hän työnsi pian tiensä Herra Brighamin elämään ja myrkytti tämän. Tämän annoksen ei ollut tarkoitus tappaa. Hän arveli, että se toteutuisi monen nykyihmisen fantasiana. Kun Topan hoivasi Herra Brighamia takaisin terveeksi, hän oletti tämän rakastuvan häneen.
Brigham ei saanut sitä. Hän teki selväksi, ettei koskaan ottaisi Toppania vaimokseen, ja Topan suuttui niin paljon kaiken sen vaivan jälkeen, jonka hän näki siepatakseen hänet, että hän uhkasi sanoa, että Toppan oli saattanut hänet raskaaksi. Brigham heitti hänet ulos talosta ja Topan yritti riistää itseltään hengen morfiinin yliannostuksella.
miten ihmeessä ammattimyrkyttäjä onnistui mokaamaan Oman itsemurhansa yliannostuksella, sitä emme tiedä, mutta Toppan joutui sen jälkeen mielisairaalaan. Pian sen jälkeen, kun hän oli tappanut kokonaisen perheen. Kuten aina, hän teki sen myrkkytyyliin, mutta tällä kertaa joku oli tarpeeksi epäluuloinen tehdäkseen asialle jotain.
yhden surmansa saaneen Davisin tyttären aviomies tilasi toksikologisen raportin. Kun se todettiin morfiini-ja atropiinimyrkytykseksi, poliisi alkoi jahdata Toppania.
Jane Toppan vangittiin lopullisesti
”Jolly” Jane Toppan pidätettiin lopulta 12.lokakuuta 1901. Hän tunnusti myrkyttäneensä 31 ihmistä, mutta sanoi myös, että hänen ruumiiden määränsä voi olla jopa 100. Tunnustuksenkin aikana Toppan kertoi, ettei tuntenut syyllisyyttä teoistaan.
hänen kerrottiin sanoneen: ”ei, minulla ei ole minkäänlaista katumusta. En ole koskaan katunut tekoani. Edes myrkyttäessäni rakkaimpia ystäviäni, kuten Daviseja, en tuntenut jälkeenpäin mitään katumusta. Olen ajatellut sitä koko ajan enkä havaitse pienintäkään surua siitä, mitä olen tehnyt.”
todellinen sosiopaatti, Toppan todettiin syyntakeettomuuden vuoksi syyttömäksi. Hän eli loppuelämänsä mielisairaalassa, jossa hän jatkoi murhanhimoisia taipumuksiaan. Mielisairaalan hoitajat sanoivat muistavansa Toppanin yllyttäneen heidät tappamaan hänen kanssaan.
Toppan oli tapana sanoa heille hymyillen: ”Hakekaa morfiinia, niin mennään osastolle. Meillä on hauskaa, kun näemme heidän kuolevan.”
”Jolly” Jane Toppan oli läpihuutojuttu. Hän pysyi iloisen pahana aina kuolemaansa saakka 29. lokakuuta 1938. Hän oli kypsä 84-vuotias.