BELLEROFONTES

kreikkalainen mytologia >> Heroes >> Bellerophon (Bellerophon))

BELLEROPHONTES (Bellerophon) oli yksi myytin juhlituimmista sankareista. Hän oli Poseidon-Jumalan ja Eurynomen poika, Korinthoksen (Korintin) kuninkaan Glaukoksen (Glaukos) Vaimo. Nuoruudessaan Bellerofontes vangitsi siivekkään Pegasos-hevosen sen tullessa juomaan kaupungin suihkulähteestä.

hänet karkotettiin myöhemmin perheenjäsenen murhan vuoksi ja hän matkusti kuningas Proitoksen (Proetus) hoviin Argokseen puhdistettavaksi. Kuningatar kuitenkin alkoi himoita sankaria ja kun tämä torjui hänet, hän kertoi miehelleen yrittäneensä loukata häntä.

Proitos lähetti tämän jälkeen hänet kuningas Iobateen luokse Lykiaan (Lykiaan) mukanaan suljettu kirje, jossa hän pyysi nuorukaista surmattavaksi. Iobates oli itse haluton tähän ja käski siksi Bellerofontesta surmaamaan maata runtelevan tulta syöksevän Khimairan (Khimairan). Hän ratsasti taisteluun petoa vastaan Pegasoksen selässä ja surmasi sen ajamalla lyijyhaulisella keihäällä sen tuliseen rotkoon.

tämän jälkeen kuningas määräsi hänet kukistamaan barbaarisen Solymoi-heimon ja myöhemmin Amazonit, mutta hän osoittautui jälleen voitokkaaksi. Lopulta Iobates komensi vartijansa väijyttämään ja tappamaan nuorukaisen, mutta surmasi heidät kaikki. Kuningas joutui tunnustamaan, että Bellerofonteksen täytyy olla Jumalan Poika, ja toivotti hänet tervetulleeksi taloonsa vävynään ja perillisenään.

kaikista menestyksistään huolimatta Bellerophontes ei ollut vieläkään tyytyväinen ja pyrki nousemaan taivaaseen Pegasoksen selässä. Zeus suuttui hänen olettamuksestaan ja lähetti gadflyn pistämään hevosta, jolloin se ponkaisi ja heitti sankarin takaisin maan päälle. Tämän jälkeen hän vaelsi maailmassa yksin, sekä jumalien että ihmisten halveksimana.

Bellerofontes-nimen mytologinen etymologia oli” Belleroksen tappaja ” kreikan sanoista Belleros ja phonos. On kuitenkin todennäköistä, että nimi tarkoitti alun perin ”ohjusten Heiluttajaa” kreikan sanoista belos ja phoreô.

Bellerofonin suku

vanhemmat

jälkeläiset

ISANDROS, HIPPOLOKHOS, LAODAMEIA (Homeroksen Ilias 6.154)
Laodameia (kirjoittanut Filonoe) (Apollodoros 2.33 & 3.1)

tietosanakirja

BELLE ’ ESHON tai BELLEROFONTES (Bellerophôn tai Bellerophontês), oikealta nimeltään Hipponos, oli Korintin kuninkaan Glaukoksen ja Eurymedeen poika ja Sisyfoksen pojanpoika. (Apollod. i. 9. § 3; Hom. Il. vi. 155.) Hyginuksen mukaan (Fab. 157; kom. Pind. Oli. xiii. 66), hän oli Poseidonin ja Eurymedeen poika. Hänen sanotaan saaneen nimen Bellerofon tai Bellerofontes surmattuaan ylhäisen korinttilaisen Belleroksen. (Tsetz. ad Lycoph. 17; Eustat. Hom. s. 632.) Toiset kertoivat, että hän oli surmannut oman veljensä, Deliadeen, Peirenin eli Alkimeneksen. (Apollod. ii. 3. § 1, &c.) puhdistuakseen murhasta, oli se sitten mikä tahansa, hän pakeni Proetokseen, jonka vaimo Anteia rakastui nuoreen sankariin, mutta koska Anteia hylkäsi hänen tarjouksensa, hän syytti miestään sopimattomista ehdotuksista ja vaati tämän surmaamista. Proetus, joka ei halunnut tappaa häntä omin käsin, lähetti hänet appensa, Iobateen, Lykian kuninkaan, luo mukanaan sinetöity kirje, jossa tätä pyydettiin surmaamaan nuorukainen. Iobates lähettikin hänet tappamaan Chimaera-hirviön luullen tämän varmasti tuhoutuvan kilpailussa. Bellerofon ratsasti siivekkään hevosen, Pegasoksen, ja nousi tämän kanssa ilmaan ja tappoi Khimairan korkeudesta nuolillaan. Iobates pettyi ja lähetti Bellerofonin uudelleen, ensin Solymeja ja seuraavaksi amatsoneja vastaan. Näissäkin kilpailuissa hän oli voitokas; ja kun hänen palatessaan Lykiaan hänen kimppuunsa hyökkäsivät rohkeimmat Lykialaiset, jotka Iobates oli asettanut väijytykseen tarkoitusta varten, Bellerofon surmasi heidät kaikki. Iobates, joka nyt näki, että oli toivotonta yrittää tappaa sankari, näytti hänelle kirjeen, jonka hän oli saanut Proetokselta, antoi tälle tyttärensä (Filonoë, Antikleia tai Cassandra) vaimokseen ja teki hänestä seuraajansa valtaistuimella. Bellerofonista tuli Isandroksen, Hippolokhoksen ja Laodameian isä. Tässä Apollodoros katkaisee tarinan; ja Homeros, jonka kertomus (vi. 155-202) eroaa joiltain osin Apollodoroksen elämästä, kuvaa Bellerofonin myöhempää elämänvaihetta vain sanomalla, että hän ammensi itseensä jumalten vihan ja vaelsi surun kuluttamana yksin läpi Aleian pellon välttäen ihmisten polkuja. Meidän on tässä huomautettava Eustathioksen kanssa, että Homeros ei tiedä mitään siitä, että Bellerofon olisi tappanut Khimairan Pegasoksen avulla, mitä on siis pidettävä mitä todennäköisimmin tarinan myöhempänä kaunistuksena. Tapa, jolla hän tuhosi Chimaera on siten kuvattu Tzetzes (l. c.: hän kiinnitti lyijyn keihäänsä kärkeen ja työnsi sen tulta syöksevän chimairan suuhun, jonka sula lyijy vastaavasti tappoi. Toisten mukaan Bellerofonia avusti Athene Chalinitis eli Hippia. (Paus. ii. 1. § 4; Pind. l. C.; Strab. viii, s. 379.) Joidenkin perimätietojen mukaan hän yritti nousta Pegasoksen kanssa taivaaseen, mutta Zeus lähetti Gad-kärpäsen, joka pisti pegasosta niin, että tämä heitti ratsastajan maan päälle, josta tuli rampa tai sokea sen seurauksena. (Pind. Isth. vii. 44; Schol. ad Pind. Oli. xiii. 130; Horat. Carm. iv. 11. 26.) Plutarkhos kertoo Bellerofonista erikoisen tarinan. (De Virt. Mul. s. 247, &c.) Bellerofonia palvottiin sankarina Korintissa, ja hänellä oli pyhäkkö kaupungin lähellä Cypress Grovessa, Craneionissa. (Paus. ii. 2. § 4.) Bellerofonin tarinan kohtauksia esitettiin usein antiikin taideteoksissa. Hänen kilpailunsa Chimaeran kanssa nähtiin amyclaen valtaistuimella (ii. 18. § 7) ja Delfoin temppelin eteisessä. (Eurip. Ion, 203.) Kolikoissa, jalokivissä ja maljakoissa hänet nähdään usein taistelemassa Chimaeraa vastaan, jättämässä jäähyväiset Proetokselle, kesyttämässä pegasosta tai antamassa tälle juotavaa tai putoamassa tältä. Mutta, kunnes viime löytöjä Lycia Mr. Fellows, ei edustus Bellerophon missään tärkeä taideteos oli tiedossa; Lycian veistoksia, kuitenkin, hän on nähty Ratsastus Pegasus ja valloittaa Chimaera.

lähde: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology.

merkkiä & myytin paikat

merkkiä

Sisyfos (Sisyfos). Korinthoksen (Korintin) varhainen kuningas ja bellerofonteksen isoisä, joka tuomittiin manalan kidutuksiin rikoksistaan.
GLAUKOS (1) (Glaukos). Korinthoksen (Korintin) kuningas, joka oli bellerofonteksen käkenä.
GLAUKOS (2) (Glaukos). Lykian (Lycian) prinssi ja bellerophontes pojanpoika, joka taisteli Troijan sodassa.
EURYNOME. Korinthoksen (Korintin) kuninkaan Glaukoksen vaimo, joka oli Bellerofontes-Jumalan Poseidon
POSEIDON. Meren jumala ja bellerofontesin isä.
BELLEROPHONTES (Bellerofoni). Korinthoksen sankariruhtinas (Korintti), siivekkään hevosen Pegasoksen mestari ja Khimairan (Khimaira) tappaja.
PEGASOS (Pegasos). Siivekäs hevonen, poika Poseidon ja Gorgon Medusa (Medusa), joka oli ratsu-ja velipuoli-Bellerophontes.
Athene. Sankarien suojelijajumalatar, joka auttoi Bellerofontesta tämän monien koettelemusten aikana.
DELIADES. Korinthoksen kuninkaan Glaukoksen poika, jonka velipuoli Bellerofontes surmasi.
BELLEROS. Bellerofontes tappoi korinttilaisen.
AITHRA (Aethra). Troizenoksen (Troezen) prinsessa Argoliksessa, jota Bellerofontes kosiskeli ja josta tuli myöhemmin Theseuksen Äiti.
PROITOS (Proetus). Argoksen kuningas.
STHENEBOIA (Stheneboea) tai ANTEIA (Antia). Argoksen kuninkaan Proitoksen vaimo ja Lykian kuninkaan Iobateen tytär.
IOBATES. Lykian kuningas (Lycia) ja Argoksen kuninkaan Proitoksen appi, joka komensi Bellerofontesta surmaamaan Khimairan (Khimairan).
KHIMAIRA (Khimaira). Kolmipäinen, tulta syöksevä leijona, joka runteli Lykian maaseutua.
AMISODAROS (Amisodaros). Lykian mies, joka kasvatti Khimairan (Khimaira).
SOLYMOI (Solymi). Barbaariheimo, joka ahdisti Lykian (Lycia) rajoja.
Amatsonit (Amatsonit). Soturinaisten heimo.
FILONOE. Lykian (Lykian) kuninkaan Iobateen tytär ja Bellerofonteksen Vaimo.

paikat

KORINTHOS (Korintti). Kaupunki Kreikan Peloponnesoksen Kannaksella.
Efyra. Vanha nimi Korinthokselle.
ARGOS. Kaupunki Kreikan Peloponnesoksella Korinthoksen länsipuolella.
LYKIA (Lycia). Maa Egeanmeren rannikolla Anatoliassa (nykyinen turkki), jossa oli useita kreikkalaisia siirtomaita.
KRAGOS (Cragus). Vuori Lykiassa, joka oli Khimairan (Khimairan) koti.

klassisen kirjallisuuden lainaukset

Homeros, Ilias 6. 144 – 221 ff (suom. Lattimore) (Kreikkalainen eepos C8th B. C.):
” hippolokhoksen loistava poika (Hippolokhos) vastasi : ’hyväsydäminen Tydeuksen poika, miksi kysyä minun sukupolveltani? . . . Jos haluat oppia kaiken tämän ja olla varma sukuni: on paljon miehiä, jotka tietävät sen. Hevoskasvattaja Argoksen nurkalla on Kaupunki Efyre; siellä asui Sisyfos, Aioloksen (Aeoloksen) poika, ja hän sai pojan nimeltä Glaukos (Glaukos), ja Glaukos puolestaan siitti Bellerofontes moitteettoman. Bellerofontekselle jumalat suovat kauneuden ja mieluisan miehuuden, mutta Proitos (Proetus) vihoissaan suunnitteli pahaa häntä vastaan ja karkotti hänet omalta valta-alueeltaan, koska hän oli paljon suurempi, siitä Arrogantista maasta, jonka Zeus oli murtanut valtikkansa haltuun. Kaunis Anteia, Proitoksen vaimo, oli täynnä intohimoa rakastua häneen, ja silti hän ei voinut lumota uljaita Bellerofoneja, joiden tahto oli hyveellinen. Niinpä hän meni kuningas Proitoksen luo ja lausui valheensa : ”Tahdotko kuolla, Oi Proitos? Sitten murhasi Bellerofontesin, joka yritti maata kanssani rakastuneena, vaikka en halunnut.”Niin hän puhui, ja viha tarttui kuningas hänen tarina. Ja hän pelkäsi tappaa hänet, koska hänen sydämensä pelkäsi sellaista tekoa, mutta lähetti hänet pois Lykiaan (Lykiaan), ja ojensi hänelle murhanhimoisia vertauskuvia, jotka hän oli piirtänyt taitettavaan tauluun tuhotakseen elämän, ja käski hänen näyttää ne vaimonsa Isälle, että hän tuhoutuisi.
” Bellerofontes lähti Lykiaan jumalten nuhteettomassa saattueessa; kun hän tuli Ksanthoksen (Ksanthos) ja Lykian virtaavan virran luo, leveän Lykian Herra antoi hänelle täyden kunnian. Yhdeksän päivää hän viihdytti häntä uhraamalla yhdeksän härkää, mutta kun sitten kymmenennen aamunkoiton ruususormet näkyivät, rupesi hän kyselemään häneltä ja pyysi, että hänelle näytettäisiin vertauskuvat, mitä hän vävyltään Proitokselta kantaisikin. Sitten kun hän oli saanut vävynsä jumalattomat symbolit hän lähetti hänet pois käskien tappaa Khimaira (Khimaira) kukaan ei voinut lähestyä; se on kuolematon, ei ihminen, leijonanrintainen ja käärme takana, vuohi keskellä, ja se nuuskaa kirkkaan tulen kauhean liekin henkeä. Hän tappoi Khimairan totellen kuolemattomien enteitä.
” seuraavaksi tämän jälkeen hän taisteli kunniakkaita Solymoita (Solymi) vastaan, ja tätä hän piti voimakkaimpana taisteluna, johon hän osallistui; mutta kolmanneksi hän teurasti Amatsonit (Amatsonit), jotka taistelevat miehiä vastaan taistelussa. Kun hän palasi, kuningas teki jälleen petoksen.; valitessaan leveän Lykian rohkeimmat miehet hän viritti ansan, mutta nämä miehet eivät koskaan tulleet kotiin sen jälkeen, koska nuhteeton Bellerofontes tappoi heidät kaikki. Kun kuningas sitten tunsi hänet Jumalan väkevyyden tähden, pidätti hän hänet siellä ja uhrasi hänelle tyttärensä käden ja antoi hänelle puolet kaikesta kuninkaallisesta edusta. Lykian miehet hakkasivat siihen maapalan, joka ylitti kaikki muut, hienon kyntömaan ja hedelmätarhan hänen hoidettavakseen.
” hänen morsiamensa synnytti urhoolliselle Bellerofontekselle kolme lasta, Isandrokselle (Isandros) ja Hippolokhokselle (Hippolokhos) sekä Laodameialle. Laodameia makasi rakastuneena neuvojien Zeuksen vieressä ja kantoi tälle jumalaista, röyhkeän kypärän Sarpedonia. Mutta kun kaikki kuolemattomat vihasivat Bellerofontesta, hän vaelsi yksin Aleioksen tasangolla (Aleus), syöden sydämensä kyllyydestä, hiiviskellen syrjään ihmisyyden poljetuilta poluilta. Hänen poikansa Isandroksen taistelun kyltymätön Ares surmasi hänet läheisessä taistelussa loisteliasta Solymoita vastaan, kun taas kultaisten ohjastajien Artemis surmasi tyttären vihoissaan. Mutta Hippolokhos siitti minut , ja väitän, että hän on isäni.; ja hän lähetti minut Troijaan ja kehotti minua toistamaan käskyjä, että minun tulisi aina olla urhoollisimpien joukossa ja pitää pääni ylitse muiden, niin ettei se häpäisisi isieni sukupolvea, jotka olivat Efyren ja jälleen laajan Lykian mahtavimpia miehiä. Sellainen on minun sukupolveni ja se veri, josta väitän syntyneeni.”
hän puhui, ja suuren Sotahuudon Diomedes riemuitsi . . . ja voittavin ystävällisin sanoin hän puhui kansan paimenelle: ’Katso, sinä olet minun vieraani kaukaa isiemme ajasta. Nerokas Oineus (Oeneus) oli kerran bellerofontes nuhteettoman isäntänä hänen salissaan, ja kaksikymmentä päivää hän pidätti häntä, ja nämä kaksi antoivat toisilleen hienoja lahjoja ystävyyden merkiksi. Oineus antoi vieraalleen kirkkaanpunaisen sotavyön, Bellerofontes kultaisen ja kaksihaaraisen juomakupin, jonka jätin kotiin tullessani matkalleni.'”

Homeros, Ilias 16. 327 ff:
” kaksi veljestä . . . Sarpedonin jalot toverit ja keihäänheittäjät olivat Amisodaroksen poikia, jotka olivat ruokkineet raivostunutta Khimairaa (Khimairaa) pahaksi monille.”

Hesiodos, Catalogues of Women Fragment 7 (from Berlin Papyri No. 7497; Oxyrhynchus Papyri 421: 3) (trans. Evelyn-White) (Kreikkalainen eepos C8.tai C7. EKR.):
”Eurynome Nisoksen (Nisus) Tytär, Pandionin poika, jolle Pallas Athene opetti kaiken taitonsa, sekä nokkeluuden että viisauden; sillä hän oli yhtä viisas kuin jumalat. Hänen hopeisista vaatteistaan nousi hänen liikkuessaan ihmeellinen tuoksu, ja hänen silmistään huokui kauneus. Tämän jälkeen Glaukos (Glaukos) yritti voittaa Athenen neuvoilla, ja hän ajoi härkiä hänen puolestaan. Hän ei kuitenkaan tiennyt lainkaan Aigista pitävän Zeuksen aikeita. Niinpä Glaukos tuli etsimään häntä vaimokseen lahjojen kanssa, mutta pilviä ajava Zeus, kuolemattomien jumalien kuningas, taivutti päänsä valalla, että ((lacuna)) . . Sisyfoksen pojalla (Sisyfos) ei saisi koskaan olla yhden Isän lapsia. Niin hän makasi Poseidonin käsivarsilla ja paljaana Glaukos nuhteettoman Bellerophontesin talossa, ylittäen kaikki miehet ((lacuna)). . rajattoman meren yllä. Ja kun hän alkoi vaeltaa, hänen isänsä antoi hänelle Pegasos (Pegasus), joka kantaisi häntä nopeimmin hänen siivet, ja lensi unwearying kaikkialla maan päällä, sillä kuin myrskyt hän kulki pitkin. Hänen kanssaan Bellerophontes sai kiinni ja surmasi tulta hengittävän Khimairan (Khimaira). Ja hän nai suurisydämisen Iobatesin rakkaan lapsen, palvovan kuninkaan . . lord (of) . . ja hän oli paljas . . ”

Pindar, Olympian Oodi 13. 60 ff (suom. Conway) (kreikankielisen lyriikan C5th EKR. :
” sillä kun Glaukos (Glaukos) tuli Lykiasta (Lykia) , Danalaisten sydämet kylmettyivät kuolettavasta pelosta, kun he kuulivat hänen kerskuvan, että Peirenen kaupungissa hänen oma esi-isänsä omisti kerran soverignin vallan ja kuninkaallisen palatsin suuren perinnön ja laajan perinnön : että isoisä kerran taisteli turhaan Peirenen lähteen vieressä ja kärsi paljon koettaessaan iestää käärmekarvaisen Gorgon (Gorgonin) jälkeläistä pegasosta (Pegasos). Kunnes Pallas, jumalatarneito, toi hänelle suitset ja kultaisen otsanauhan, ja katso, uni oli totuus. ”Älä nuku, Aiolid-kuningas”, sanoi hän, ” vaan ota tämä ratsujen viehätys ja tarjoa Hevosenkesyttäjälle, isällesi, lumivalkoinen sonni ja näytä hänelle tämä suitset.”
sellaiset sanat, kun hän nukkui pimeässä, näytti siltä, että varjoisan Aegiksen neito puhui hänelle, ja hän hyppäsi jaloilleen ja tarttui taikapalaan, joka makasi hänen vieressään maassa; ja meni iloiten etsimään maansa kansan profeettaa, Koiranoksen poikaa (Coeranos). Ja hän ilmoitti hänelle koko tämän oudon asian – kuinka hän oli maannut koko yön jumalattaren alttarilla, kuten näkijä oli ennustanut, ja kuinka Zeuksen lapsi, jonka miekka on salama, toi hänelle omissa käsissään kultaisen amuletin, joka kesyttää villihengen. Ja profeetta käski häntä tottelemaan heti maagista näkyä, ja Poseidon, maan haltija, uhrata vahva-limbed härkä. Sitten hän rakennutti alttarin nopeasti Athenelle, ratsukuningattarelle. Kuitenkin jumalten voima voi kevyesti toteuttaa sellaisia asioita, jotka kieltävät sekä vannotun sanan että kaikki ihmisten toiveet. Niinpä mahtava Bellerofontes tarttui kaikella innolla siivekkääseen ratsuun, asetti hänen leukojensa väliin rauhoittavan viehätysvoiman ja asetti hänet pronssiseen panopalloonsa huvittelemaan hänen tahtiaan. Ja kerran, hänen kanssaan, hän löi Amatsonit (Amatsonit), alkaen chill povessa yksinäinen ilma, että jousitettu joukko naisia-ystävällinen; ja kaatoi Khimaira (Khimaira) hengittäen tulta, ja tappoi Solymoi. Hänen kohtalonsa oli paras kertoa. Mutta Pegasos asuu antiikin Zeuksen torilla Olympoksen yllä.”

Pindar, Isthmian Ode 7. 44 ff:
” Pegasos (Pegasos) siivekäs korkea heitti maahan Herransa Bellerofontesin, joka ajatteli saapua taivaan asuinsijoille ja jakaa Zeuksen seurueen. Nuhteettomasti saadut makeiset odottavat katkerinta loppua.”

Euripides, Bellerofon & Stheneboea (Kadonneet näytelmät) (kreikkalainen tragedia C5th B. C.) :
Bellerofonteksen tarina oli aiheena kahdessa Euripideen kadonneessa näytelmässä nimeltä Bellerophontes ja Stheneboia.

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 2. 30-33 (suom. Aldrich) (kreikkalaisen mytologian kirjoittaja C2nd A. D.):
”Bellerofontes, Sisyfoksen pojan Glaukoksen (Glaukos) poika, surmasi tahtomattaan veljensä, jonka nimi oli eri lähteiden mukaan Deliades eli Peiren tai Alkimenes (Alkimenes). Niin Bellerofontes tuli Proitoksen (Proetus) luo puhdistettavaksi. Stheneboia (Stheneboea) rakastui häneen ja lähetti hänelle kirjalliset kutsut romanttiseen tapaamiseen. Kun mies torjui hänet, tämä kertoi Proitokselle, että Bellerofontes oli lähettänyt hänelle törkeitä viestejä.
Proitos uskoi, mitä hän kertoi hänelle , ja antoi Bellerofontekselle kirjeen toimitettavaksi Iobatekselle, johon oli kirjoitettu, että tämän oli määrä murhata Bellerofontes. Kun Iobates luki sen, hän määräsi Bellerofonteksen surmaamaan Khimairan (Khimairan) olettaen, että hän sen sijaan tuhoaisi itsensä pedon toimesta, koska edes määrä ihmisiä ei pystyisi kukistamaan sitä helposti, saati sitten yksi. Sillä yhdellä ainoalla olennolla oli kolmen pedon voima: leijonan etuosa, lohikäärmeen häntä ja kolmas (keskimmäinen) pää oli kauriin pää, jonka läpi se puhalsi tulta. Se ryöväsi maaseutua ja runteli laumoja. Sen väitetään olleen Amisodaroksen kasvattama, kuten Homeros myös sanoo, ja Hesiodoksen mukaan sen vanhemmat olivat Tyfon ja Ekhidna (Ekhidna). Bellerofontes ratsasti Medousasta (Medusa) ja Poseidonista syntyneen siivekkään hevosensa Pegasoksen (Pegasos), ja korkealle ilmaan lentänyt kaatoi Khimairan jousellaan ja nuolillaan.
tämän haasteen jälkeen Iobates määräsi hänet taistelemaan Solymoita (Solymi) vastaan, ja kun se oli tehty, ottamaan vastaan Amatsonit. Surmattuaan nämä Iobates valitsi Lykialaisista ne, jotka olivat kaikkein kuuluisimpia heidän tarmostaan, ja neuvoi heitä murhaamaan Bellerofonteksen väijytyksessä; mutta kun Bellerofontes oli surmannut heidätkin kaikki, Iobates näytti voimastaan tyrmistyneenä hänelle Proitoksen kirjeen ja sanoi, että hänelle olisi kunnia, jos Bellerophontes jäisi hänen luokseen. Ja hän antoi hänelle tyttärensä Filonoen, ja kun hän kuoli, jätti hän kuninkuutensa hänelle.”

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 1. 85:
” Sisyfos asutti Efyran, jota nykyään kutsutaan Korinthokseksi (Korintiksi), ja nai Meropen, Atlaksen tyttären. Heille syntyi poika Glaukos (Glaukos), jonka isä Eurymedes oli bellerofontes, tulta hengittävän Khimairan tappaja.”

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 3. 1:
” Homeroksen mukaan Sarpedon oli Bellerofonteksen tyttären Laodamian Zeuksen poika.”

Parthenius, Rakkausromanssit 5 (trans.Gaselee) (kreikkalainen runoilija C1st B. C.):
”Hermesianaxin Leontionista . . . Leukippos (Leukippos), Bellerofonteksen jälkeläisen Ksanthioksen poika, oli aikalaisiaan voimakkaampi ja sotaisa. Näin ollen hän oli liiankin tunnettu Lykialaisten (Lycians) ja heidän naapureidensa keskuudessa.”

Strabo, Maantiede 8. 6. 20 (suom. Jones) (kreikkalainen maantieteilijä C1st B. C.-C1st A. D.):
”Peirene oli tapana nousta pinnan yli ja virrata alas vuoren rinteitä. Ja täällä, he sanovat, Pegasos (Pegasus), siivekäs hevonen, joka nousi kaulasta Gorgon Medousan (Medusa), kun sen pää katkaistiin, jäi kiinni juodessaan bellerofontes.”

Strabo, Maantiede 14. 3. 5:
” Kragos (Cragus), jossa on kahdeksan promontoria ja samanniminen kaupunki. Khimaira (Khimaira) – myytin näyttämö sijoittuu näiden vuorten läheisyyteen. Khimaira, rannasta ylöspäin ulottuva rotko, ei ole kaukana niistä.”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 2. 4. 1 (suom. Jones) (Kreikkalainen matkakertomus C2nd A. D.):
” on Athene Chaliniitin temppeli (Bridler). Sillä Athene, he sanovat, oli jumaluus, joka antoi eniten apua Bellerofontes, ja hän luovutti hänelle Pegasos (Pegasos), joka itse murtautui sisään ja suitsutti häntä. Hänen kuvansa on puuta, mutta kasvot, kädet ja jalat ovat valkoista marmoria. Että Bellerofontes ei ollut absoluuttinen kuningas, vaan Alistettu Proitos (Proetus) ja Argives on usko minun ja kaikkien, jotka ovat lukeneet huolellisesti Homeerisia runoja. Kun Bellerofontes muutti Lykiaan (Lycia), on selvää, että Korinttilaiset olivat kuitenkin Argoksen tai Mykenain (Mykenae) despoottien alaisia. He eivät yksinään antaneet johtajaa Troijan vastaiselle sotaretkelle, vaan osallistuivat retkikuntaan osana Agamemnonin johtamia mykeneläisiä ja muita joukkoja.
Sisyfoksella oli Glaukoksen lisäksi muitakin poikia, bellerofonteksen isä toinen oli Ornytion, ja hänen lisäkseen olivat thersandros (Thersandros) ja Almos.”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 2. 2. 4:
” kun mennään ylös Korinthokseen (Korintti), ovat haudat . . . ennen kaupunkia on sypressilehto nimeltä Kraneion (Craneum). Täällä on Bellerophontesin piiri, Afrodite Melainiksen temppeli ja Laisin hauta.”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 2. 31. 9 :
” Troizenialaisillakin on lähde nimeltä hevosen (Hippokrene), eikä legenda siitä poikkea Boiotiassa (Boiotia) vallitsevasta lähteestä. Sillä hekin sanovat, että maa lähetti vettä, kun hevonen Pegasos (Pegasos) iski maahan kavioillaan, ja että Bellerofontes tuli Troizenokseen (Troezen) pyytämään Pittheusta antamaan hänelle Aithran (Aethra) vaimoksi, mutta ennen kuin avioliitto tapahtui, hänet karkotettiin Korinthoksesta (Korinthosta).”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 2. 1. 9 :
” Poseidonin patsaan juurella olevien reliefien joukossa ovat Tyndareuksen pojat, koska nämäkin ovat laivojen ja merisotilaiden pelastajia. Muita uhrilahjoja ovat tyyneyden ja meren kuvat, rinnasta eteenpäin valaan kaltainen hevonen, Ino ja Bellerofontes sekä hevonen Pegasos.”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 2. 3. 5:
” Korinttilaisilla (Korinttilaisilla) on kylpylöitä monissa kaupungin osissa . . . Tunnetuin niistä on lähellä Poseidonia. Sen tekivät spartalaiset Eurykles (Eurycles), jotka kaunistivat sen erilaisilla kivillä, erityisesti Lakoniassa sijaitsevasta Krokeaista (Croceae) louhitulla kivellä. Sisäänkäynnin vasemmalla puolella seisoo Poseidon ja hänen jälkeensä Artemis metsästämässä. Kaikkialla kaupungissa on monia kaivoja, sillä Korinttilaisilla on runsaasti virtaavaa vettä . . . mutta huomattavin on Artemiin kuvapatsaan vieressä oleva. Sen yläpuolella on Bellerophontes, ja vesi virtaa Pegasos-hevosen kavion läpi.”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 2. 27. 2 :
” istuimella taotaan helpotukseksi Argive-sankarien urotyöt, Bellerofontes Khimairaa (Khimairaa) vastaan ja Perseus, joka on katkaissut Medousan pään.”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 3. 18. 13:
” Bellerophontes tuhoaa petoa Lykiassa (Lycia).”

Pausanias, kuvaus Kreikasta 9. 31. 3:
” tästä lehdosta nousee parikymmentä Stadia niin sanotusti hevosen lähde (Hippokrene). Sen teki kuulemma Bellerofonteksen hevonen, joka iski kavioillaan maahan.”

Diodorus Siculus, Library of History 6 Fragment 9 (trans. Oldfather) (kreikkalainen historioitsija C1st B. C.):
”Bellerofontes, joka oli maanpaossa hänen tietämättään tekemänsä murhan vuoksi, tuli Proitoksen (Proetus) luo, joka vaihtoi vieraanvaraisuutta hänen isänsä kanssa; ja Proitoksen Vaimo ihastui Bellerofontekseen hänen kauneutensa vuoksi, ja koska hän ei onnistunut taivuttelemalla voittamaan häntä, hän syytti häntä miehelleen väkivallan tarjoamisesta hänelle. Nyt Proitos ei halunnut surmata vierastaan, ja sen sijaan hän lähetti hänet Lykiaan (Lykiaan), vieden kirjallisen viestin kuningas Iobatekselle, joka oli hänen appensa. Iobates sai kirjeen ja huomasi, että siinä oli kirjoitettu, että hänen pitäisi surmata Bellerophontes kaikin tavoin nopeasti, mutta koska hän ei halunnut surmata häntä, hän käski hänen sen sijaan mennä taisteluun tulta hengittävän Khimairan (Khimaira) kanssa.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 57 (trans. Grant) (roomalainen mytografi C2nd A.D.):
”kun Bellerofon oli tullut maanpaossa kuningas Proetoksen hoviin, kuninkaan vaimo Stheneboea rakastui häneen. Kun mies oli kieltäytynyt makaamasta hänen kanssaan, nainen kertoi väärin miehelleen, että tämä oli pakottanut hänet. Mutta kun Proetos kuuli tämän, kirjoitti Hän siitä kirjeen ja lähetti hänet Iobateen, Stheneboean Isän, tykö. Luettuaan kirjeen Iobates oli haluton tappamaan tällaista sankaria, mutta lähetti hänet tappamaan Chimaeran, kolmimuotoisen olennon, jonka käskettiin hengittää tulta. Tämän hän surmasi ratsastaen Pegasoksella, ja hänen sanotaan kaatuneen Aleian tasangoilla ja saaneen lonkkansa sijoiltaan. Mutta kuningas ylisti urhoollisuuttaan ja antoi hänelle toisen tyttärensä vaimoksi, ja kuultuaan siitä Stheneboea surmasi itsensä.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 157:
” Sons of Neptunus . . . Eurynomen Bellerofon, Nysoksen tytär.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 243:
”itsemurhan tehneet naiset . . . Stheneboea, Iobaan tytär ja Proetoksen Vaimo, surmasi itsensä rakkaudesta Bellerofonia kohtaan.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 273:
” ne, jotka ensin johtopelejä. . . Yhdestoista, jotka Argonautit johtivat . . . Bellerofon voitti hevosajossa; neljän hevosen vaunukilpailussa Ifikleen poika Iolaos voitti Glaukoksen, Sisyfoksen pojan, ja Glaukoksen nappihevoset repivät hänet kappaleiksi.”

Pseudo-Hyginus, Astronomica 2. 18 (suom. Grant) (roomalainen mytografi C2nd A. D.):
” tätä merkkiä Aratus ja monet muut ovat kutsuneet Pegasukseksi, Neptunuksen jälkeläiseksi ja Gorgon Medusaksi . . .Siihen aikaan kun Bellerofon tuli tapaamaan Proetosta, Abaan poikaa ja Argiivien kuningasta, kuninkaan vaimo Antia, joka oli rakastunut vieraaseen, pyysi päästä tapaamaan häntä ja lupasi hänelle miehensä valtakunnan. Kun hän ei voinut saada tätä pyyntöä, koska pelkäsi, että hän syyttäisi häntä kuninkaalle, hän ennakoi tämän kertomalla Proetukselle, että tämä oli uhannut häntä väkivallalla. Proetus, joka oli mieltynyt Bellerofoniin, oli haluton rankaisemaan itseään, mutta tietäen, että hänellä oli Pegasus-hevonen, lähetti hänet antian Isän luo (jotkut kutsuvat häntä Sthenobeaksi), jotta tämä puolustaisi tyttärensä siveyttä ja lähettäisi nuorukaisen Khimairaa vastaan, joka siihen aikaan oli tuhoamassa liekeissä Lycialaisten maata.Bellerofon oli voittaja, ja pakeni, mutta luomisen jälkeen keväällä, kun hän yritti lentää taivaaseen, ja oli melkein saavuttanut sen, hän tuli kauhuissaan katsellen alas maahan, ja putosi ja sai surmansa. Mutta hevosen sanotaan lentäneen ylös ja joutuneen tähdistöjen keskelle .
toiset ovat sanoneet, että Bellerofon ei paennut Argoksesta antian syytösten vuoksi, vaan siksi, ettei hän enää kuulisi hänelle vastenmielisiä ehdotuksia tai olisi ahdistunut tämän anomuksista.”

Apuleius, Kultainen Aasi 8. 16 ff (suom. Walsh) (roomalainen romaani C2nd A. D.):
” pohdin, että se oli paniikki enemmän kuin mikään, mikä oli saanut juhlitun Pegasuksen nousemaan ilmaan, ja että perimätieto siitä, että hänellä oli siivet, oli oikeutettu, koska hän loikkasi ylös yhtä korkealle kuin taivas pelätessään tulta syöksevän Chimaeran puremaa.”

Nonnus, Dionysiaca 11. 142 ff (suom. Rouse) (Kreikkalainen eepos C5th a jKr.):
”Glaukoksen (Glaukos) hevoset tulivat hulluiksi ja heittivät hänet maahan. Quickwing Pegasos heitti Bellerophontesin ja lähetti hänet suin päin alas taivaalta, vaikka hän oli maan Shakerin siementä ja hevonen itse jakoi Poseidonin sukulaisverta.”

Nonnos, Dionysiaca 28. 167 ff:
” korkealla ilmassa lentänyt Pegasos (Pegasus) yhtä vikkelä kurssillaan kuin vaeltava tuuli, heitti Bellerofontes.”

Antiikin Kreikka & Rooman taide

P29.1 Pegasus lähteellä

Apulian Punahahmoinen Vaasimaalaus C4th B. C.

M14.1 Bellerophon, Pegasus, Chimera

lakoninen Mustakuviomaalaus C6th B. C.

P29. 3 Bellerophon, Pegasus, Khimaira

ateenalainen Mustakuviomaalaus C6th EKR.

M14. 5 Bellerophon, Pegasus, Khimaira

ateenalainen Punahahmoinen Vaasimaalaus C5th EKR.

lähteet

Kreikka

roomalainen

bibliografia

täydellinen bibliografia tällä sivulla lainatuista käännöksistä.