mikä on IMRaD formaatti?
imrad-muoto (usein lausutaan ”im-rad”) on tieteellinen kirjoitusmuoto, joka sisältää neljä tai viisi pääjaksoa: johdanto (I); tutkimusmenetelmät (M); tulokset (R); analyysi (a); ja keskustelu (D). IMRaD-formaatti on yleisimmin käytetty muoto tieteellisessä artikkelien ja lehtien kirjoittamisessa, ja sitä käytetään laajalti useimmilla tieteen ja tutkimuksen aloilla.
milloin käytän IMRaD-muotoa?
jos kirjoitat tutkielmaa, jossa suoritat objektiivista tutkimusta vastataksesi tiettyyn kysymykseen, IMRaD-formaatti palvelee todennäköisesti parhaiten tarkoituksiasi. IMRaD-muoto on erityisen hyödyllinen, jos teet perustutkimusta (kuten kokeita, kyselylomakkeita, kohderyhmiä, havaintoja, haastatteluja jne.), mutta sitä voidaan soveltaa, vaikka tekisit vain toissijaista tutkimusta (joka on tutkimusta, jonka keräät lukulähteistä, kuten kirjoista, aikakauslehdistä, lehtiartikkeleista jne.).)
imrad-formaatin käytön tavoitteena on esittää faktat objektiivisesti osoittaen aitoa kiinnostusta ja huolellisuutta aiheen uuden ymmärtämisen kehittämisessä; tätä muotoa käytettäessä ei esitetä yksiselitteisesti argumenttia tai mielipidettä, vaan käytetään kerättyä ja aiemmin tutkittua tietoa väitteen esittämiseksi.
vaikka seuraaviin asiakirjatyyppeihin tehtäisiin nyansseja ja mukautuksia, IMRaD-muoto on monien tutkimuslähtöisten dokumenttien perusrakenne:
- avustukset
- ehdotukset
- Suosituskertomukset
- suunnitelmat (kuten integroitu markkinointisuunnitelma tai projektinhallintasuunnitelma))
miten IMRaD-formaatti toimii?
kuten edellä mainittiin, IMRaD-muodossa on neljä tai viisi pääjaksoa. Pikku-a: lla on ollut vuosien varrella useita tulkintoja; joidenkin mielestä se ei tarkoita mitään muuta kuin” ja”, kuten” johdanto, menetelmät, tulokset ja keskustelu”, mutta toiset ovat väittäneet, että” a ”olisi katsottava” analyysi ”papereissa, joissa” tulokset ” – osio ei välttämättä ole heti selvä ja osa, joka analysoi tulokset on tärkeä lukijan ymmärrettävyyden kannalta. Joka tapauksessa ” a ” jää usein pienaakkosiin osoittamaan, että vaikka se on usein tärkeää, se ei ole aina tarpeen. Alla käydään läpi viisi pääjaksoa, joissa ”a”: lla on sama painoarvo kuin muilla jaksoilla.
huomaa, että näiden viiden osan tulee aina mennä alla luetellussa järjestyksessä:
- Johdanto: johdannossa mainitaan tutkimusongelma tai kysymys(t), johon aiotte puuttua tutkimuksen avulla. Johdantosi sisältää tyypillisesti jonkin muunnelman seuraavista:
- lausuma aiheesta, jota olet käsittelemässä
- ymmärryskentän nykytila (kutsumme tätä usein kirjallisuuskatsaukseksi ja se voi jopa ansaita oman osionsa)
- ongelma tai tiedon puute (mitä emme vielä tiedä tai tarvitse tietää? mitä kentällä vielä pitää ymmärtää? mitä aiemmista tutkimuksista on jäänyt pois? onko tämä uusi asia, joka kaipaa ohjausta?)
- ennuste, joka selittää hyvin lyhyesti, mitä muu paperi pitää sisällään, mukaan lukien mahdollinen nopea selitys siitä, minkälaista tutkimusta on tehtävä
- menetelmät: tutkimusmenetelmät osio voi mennä useita eri suuntiin, riippuen tutkimuksen olet tehnyt. Riippumatta siitä, mitä olet tehnyt tutkimuksellesi, tämän osion on kuitenkin oltava hyvin selkeä, hyvin yksityiskohtainen, hyvin yksityiskohtainen ja vain tutkimukseen keskittyvä. Vältä selittämästä, mitä tutkimus tarkoittaa-tämä on seuraavissa jaksoissa, analyysi ja keskustelu.Vaikka tutkimusosiota pidetään usein tylsimpänä jonkun luettavana osiona, sitä pidetään myös tärkeimpänä osiona uskottavuuden lisäämiseksi. Jos tutkimusmenetelmäsi ovat järkeviä, paperillasi on paljon enemmän painoarvoa. Muutamia vinkkejä tehdä menetelmiä osio toimii hyvin:
- erota kukin tekemäsi tutkimustyyppi (haastattelut, kohderyhmät, kokeet jne.) alaosioihin ja keskustelemaan vain yhdestä tutkimusmenetelmästä kussakin alaosiossa (selkeyden ja organisoinnin kannalta on tärkeää, ettei puhuta useista menetelmistä kerralla)
- kerro prosessistasi hyvin yksityiskohtaisesti. Jos haastattelit ihmisiä, esimerkiksi, meidän täytyy tietää kuinka monta ihmistä haastattelit, mitä kysyit heiltä, mitä toivoit oppivasi haastattelemalla heitä, miksi valitsit haastattelun muiden menetelmien sijaan, miksi haastattelit näitä ihmisiä erityisesti (mukaan lukien väestötietojen antaminen, jos se on relevanttia), ja niin edelleen. Muunlaista tiedonkeruuta varten meidän on tiedettävä, mitä menetelmiä käytit-kuinka kauan olet tarkkaillut, kuinka usein testasit, miten koodasit laadullista tietoa ja niin edelleen.
- älä keskustele siitä, mitä tutkimus tarkoittaa. Käytät kaksi seuraavaa osiota-analyysi ja keskustelu-puhua siitä, mitä tutkimus tarkoittaa. Pysyäksesi järjestäytyneenä, keskustele vain tutkimusmenetelmistäsi. Tämä on suurin yksittäinen virhe tutkimuspapereita kirjoittaessa, joten älä lankea siihen ansaan.
- tulokset: tulokset osio on kriittinen yleisö ymmärtää, mitä tutkimus osoitti. Käytä tätä osiota näyttääksesi taulukoita, kaavioita, kaavioita, lainausmerkkejä jne. tutkimuksestasi. Tässä vaiheessa rakennatte lukijaanne kohti vedettyjä johtopäätöksiä, mutta ette vielä tarjoa täydellistä analyysia. Osoitat vain, mitä data sanoo. Noudata samaa järjestystä kuin Methods-osiossa – jos laitat haastattelut ensin, sitten kohderyhmät toiseksi, tee sama tässä osiossa. Varmista, että kun lisäät grafiikkaa ja kuvia, merkitset ja otsikoit jokaisen taulukon tai graafisen (”Taulukko 3: Haastattelutulokset”) ja että lisäät ne tekstiisi (”kuten näet kuvassa 1, seitsemänkymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista…”)
- analyysi: analyysiosiossa kerrotaan, mitä sinä ja muut voivat oppia tiedoista. Vaikka jotkut tutkijat haluavat yhdistää tämän osion Keskusteluosioon, monet kirjoittajat ja tutkijat pitävät hyödyllisenä analysoida tietoja erikseen. Analyysi-osiossa, viettää aikaa yhdistää pisteitä lukijalle. Mitä haastattelut kertovat siitä, miten työnantajat ajattelevat työntekijöistään? Mitä havainnot kertovat siitä, miten työntekijät vastaavat työpaikkakritiikkiin? Voiko näiden kahden tutkimustyypin välillä olla mitään yhteyksiä? Analyysiosiossa on tärkeää, ettet tee johtopäätöksiä, joita tutkimustulokset eivät anna ymmärtää. Pidä aina kiinni siitä, mitä tutkimus sanoo.
- Keskustelu: lopuksi päätätte tämän paperin esittämällä, mitä uutta tietoa tämä antaa alalle. Sinun kannattaa usein huomata rajallisuus tutkimuksen ja mitä lisätutkimuksia vielä on tehtävä. Jos jotain hälyttävää tai tärkeää havaittiin, tässä vaiheessa korostat sitä tietoa. Jos käytät IMRaD-muotoa muunlaisten papereiden (kuten suositusraportin tai suunnitelman) kirjoittamiseen, tähän laitetaan suositukset tai yksityiskohtainen suunnitelma.